menopaussi
Uusi osoite: www.menopaussi.net

lauantaina, lokakuuta 11, 2003
 
Viisastuneen yöpuhelu

Eilen tuli sitten taas kunnon satsit PowerPointia. Miksi muuten kaikki esittäjät kutsuvat niitä läppäriläjäyksiä kalvoiksi? Koulutuksen parasta antia olivat jälleen kerran hyvät ja isot sämpylät ja pullat. Ruoka oli hyvää ja kyniä sai paljon. Kaikki suosioomme pyrkineet olivat yksinmielin keksineet, että tummansinisillä kynillä erotumme joukosta. Kutsuttuna asiakasnäkökulmaa kävi tarjoilemassa tutkija, jonka esityksestä jäi mieleeni vain ylenkatse ja alentuva suhtautuminen ja kymmenminuuttisen esityksen aikana äksessi sanottuna kahdeksan kertaa. Jos kymmenen olisi tullut täyteen, olisi ainakin viisi bingoa huudettu. Emme sitten kukaan raaskineet pahoittaa polon mieltä kertomalla, että hän nyt opettaa itseään tässä asiassa tietävämpiä tahoja.

Olen päättänyt hyödyntää nämä koulutukset (paitsi syömällä ja kyniä keräämällä) seuraamalla, millainen ppt-esitys on vähiten huono. Nyt ei tarjoiltu härpäkkeitä, vaan pysyteltiin askeettisilla linjoilla; miksi niille firma kustantaa läppärit, jos ei niitä osaa käyttää. Seuraan myös, mikä tekee luennoitsijasta hyvän. Tällä kertaa voiton vei ylivoimaisesti eräs professori, joka paitsi tiesi paljon, osasi myös esittää sen hauskasti ja valloittavasti. Ja tekniikkakin oli tyylikästä. Tässä esiintymisasiassa pätee kermavaahtosääntö: mikä tahansa on kermavaahdon kera hyvää, ja mikä tahansa asia hyvin esitettynä on mielenkiintoista.

Taaskaan en päässyt sisäistämisessä niin pitkälle, että ymmärtäisin, mitä tällä kaikella on tekemistä käytännön työn kanssa.

Nyt näyttää olevan jo lauantai, joten työasiat olisi pitänyt mapittaa jo aikaa sitten, viimeistään Pasilan kohdalla, mutta kun minulla oli se pienempi reppu matkassa, jouduin kantelemaan paperipinoa kainalossani ja se pääsi ikävästi siten muistuttamaan itsestään kotiin asti. Niin siis lauantai: ulkona kuuluu satavan, mikä sopii minulle. Sateella on kiva käpertyä itsensä ympärille, ottaa kirja ja mielikuvittaa itsensä päivästä pois. Mutta kai tämäkin aamupäivästä kääntyy taas kerran auringon paisteeksi, ja täytyy ruveta painiskelemaan huonon omantunnon kanssa. Sillä hyvällä ilmalla kaikki kunnon ihmiset menevät ulos. Reippailemaan. Antakaa minulle edes yksi päivä, mieluummin kaksi, ettei tarvitse olla kunnon ihminen.
Comments: Lähetä kommentti

This page is powered by Blogger. Isn't yours? Weblog Commenting by HaloScan.com