Ihan tavallinen aamu

Tämä tyttö on vasta herännyt, istuu tukka pystyssä tässä ja ajattelee sekavasti mutta kirkkaasti. Juuri noin. Hitaasti mutta ripeästi. Olen onnellinen ihminen, kun voin näin menetellä: peiliin katsomatta ja ajattelematta, että onpa kauhia ilmestys. Tokihan on aamuja niitäkin, että kyllä ulkonäköä aamutyynystä noustua tulee jonkin verran ajateltua, mutta uskon viereisellä tyynyllä lepäävän pään ajattelevan muiden asioiden olevan tärkeysjärjestyksessä edempänä. Hei hei, eipäs ajatella siellä nyt mitään kuusmielisiä. Puhuin nyt vaan aamukahvin keittämisestä. Ehdin siinä keittämisen ja herättämisen välissä silotella tukkani. Simple as that.

Valehtelin otsikossa; ei tämä mikään tavallinen aamu ole. Olen nukkunut taivaallisen pitkän univapaan yön.
mea @ 10:55