tag:blogger.com,1999:blog-57922152011-09-26T17:01:19.980+03:00Vita mea : Minun elämänimeahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.comBlogger2531100tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-6798407524882385342009-12-09T22:22:00.006+02:002009-12-09T23:00:34.208+02:00

Tiedätte tunteen. Ensin menee yksi asia pieleen ja sitten se sysää liikkeelle toisen ja kohta jo prakaa kolmas ja eipä aikaakaan, kun koko palapeli kosahtaa. Näin kävi melankolian menopaussille. Ensin sen yhden palan sai kohdilleen ja hetken sitä oli ihan, että huh. Sitten se särkyi koko rakennelma ja uuden rakentaminen ottaa nyt aikansa. Etenkin, kun käy niin kuin palapeleissä aina, että yksi,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076934538607260202004-02-16T14:28:00.000+02:002004-02-16T14:30:51.360+02:00

Rahahuolet ovat ajaneet Barbien ja Kenin eroon 43 vuoden kimppaelon jälkeen, he haluavat nyt viettää aikaa toisistaan erillään, mutta he vakuuttavat pysyvänsä ikuisesti ystävinä. Iltapäivän aivot narikkaan -hetki: tee oma Michael Jackson.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076906520932037982004-02-16T06:42:00.000+02:002004-02-16T07:00:06.356+02:00

Peremmällä on lisää tilaa ->http://www.melankolia.net/menopaussi/ Kun sunnuntai-iltana kaupunkiin pitäisi periferiasta päästä nyssellä, ja siihen klinkutuskoneeseen ladattua korttiaan tarjotessaan saakin koneen koko piippausarsenaalin vastaukseksi yhden piipin sijasta, tuntee hetken syyllisyyttä, että on jäänyt jostain kiinni, samanlainen olo kuin nähdessään poliisiauton pysäyttelemässä autoja

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076749273994381192004-02-14T11:01:00.000+02:002004-02-14T11:04:35.856+02:00

Keittiön puolella on kodikasta ->http://www.melankolia.net/menopaussi/ Vastustan kaikenlaista osoittelevaa erityispäivän viettämisttä, jollaista on tämäkin kaverinpäivä, en suostu toivottelemaan punaisin sydämin päivää, joka on joka päivä, en. Toivottelematta vietän tätäkin päivää joka päivä. Samaan turhan jekutuksen piikkiin laitan päivät äitien ja isien. Okei, en laita naisten päivää tähän,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076565892029106682004-02-13T06:58:00.000+02:002004-02-13T06:58:52.560+02:00

Olkkarin puolella on viihtyisämpää -> http://www.melankolia.net/menopaussi/ Keväisin minusta tulee tarkkailija: ei riitä, että olen tarkkana, missä mennään aamuvalon ja iltapäiväkirkkauden suhteissa työmatkoihin nähden, täytyy myös bussin ikkunasta tarkkailla, missä kohtaa sammuvat katuvalot. No, vielä ei ole lähelläkään, mutta sitten kun on, on helppo seurata päivän venymistä aamuun päin

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076449139183247842004-02-12T08:20:00.000+02:002004-02-12T08:28:45.590+02:00

Suuntaa tuonne -> http://www.melankolia.net/menopaussi/ Kevään valon kirkkaus tekee levottomaksi. Eikä vähiten siksi, että pyyhkimättömät pölyt ja likaiset ikkunat paljastuvat. Niistä tosin pääsee helposti eroon kääntämällä kaihtimet umpilinkkuun. Mutta miten selvitä koko olemuksen nuhruisuudesta. Armoton, koko talven voimia kerännyt valo heittää ihmispolon näyttämölle aina yhtä yllättäen ja

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076432163383143412004-02-11T06:32:00.000+02:002004-02-12T06:56:52.186+02:00

Menopaussi on muuttunut niin melankoliseksi, että on jopa muuttanut sinne. Uusi menopaussi löytyy osoitteesta: http://www.melankolia.net/menopaussi/ Tarkemmin katsottuna mea löytyy nyt siis Saaren Mikon kainalosta. Mitähän tästä liitosta nyt sanoo luottotoimittajamme Karde, yllätyskihlat? Paitsi melankolinen, minun täytyy olla myös passé; siinä, missä muut ostelee pissisfarkkuja,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076351772253253902004-02-10T11:57:00.000+02:002004-02-13T06:26:20.296+02:00

No niin, nyt kun pääsin valittamisen makuun, niin ihmettelenpä vielä tätäkin, että julkisista tiloista varastetaan surutta kaikki, mikä ei ole viidellä kettingillä ja tuhannen nippusiteellä kiinni, eikä aina auta sekään. Aika moni koti onkin varustettu kuppiloiden astiastoilla, hotelleiden kylpytakeilla ja pyyhkeillä, kirjastojen kirjoilla ja lehdillä. Ovela varas vie kirjasta sisukset ja

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076396574377128262004-02-10T09:02:00.000+02:002004-02-10T09:18:52.700+02:00

Joskus, useinkin, joudun ihmettelemään, että olenko töissä aikuisten, koulutettujen ylempien tasojen ihmisten keskuudessa vai elänkö haavemaailmassa, jospa elämä ympärilläni onkin kuvitelmaa. Totuus läimii avokämmenellä pitkin poskia ja sillä totuudella on kovin lapsellinen olemus. Aikuisten oikeesti on minun mielestä sitä, että otetaan asioista selvää ja kysytään mieltä rassaavien ongelmien

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076254539862695482004-02-09T08:12:00.000+02:002004-02-09T08:52:07.060+02:00

Parvekkeeni alkoi eilen näyttää muovikassimereltä. Sisätilat ja erityisesti keittiön alakaappi pysyy järjestyksessä, kun pullot ja tölkit roudaa kasseissa partsille. Muutamankin viikon kun sitä tekee, ei enää naurata. Silloin vedetään pipo syvälle päähän, ne renttuisemmat ulkoiluvaatteet päälle, kerätään kassit ja lähikauppaan kassit pullistellen pulloja. Ja toivotaan, että yläkerran kiva mummo

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076096439196246692004-02-07T10:55:00.000+02:002004-02-08T08:28:23.546+02:00

Karde (sou sori, mutta valitettavasti minäkään en voi enää taata työhistoriasi jatkumoa), sekoitti viikonlopun etikettini paljastamalla arkaluontoisia asianhaaroja (no, tämähän nyt menee vituralleen). Siis kirjoittaja astui protokollan tälle puolen sohaistessaan yksityiselämääni terävällä kepillään (no joko taas). Mutta koska olen Presidentti ja kaikkiin tilanteisiin ikiomaa sanaselitystä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076087687121871182004-02-06T19:14:00.000+02:002004-02-06T19:35:20.543+02:00

Rikos.net: Mikä kissaeläin olet?] Olen puumana todistetusti ollut aiemminkin, joten en voinut välttää kiusausta. Kuumassa makoilemisen ihanuudesta nauttiminen on laiskanmutkean luontoni sitkeimpiä ominaisuuskia. Tiesittekö, mitä puumat tuumaa: "Most people are only after one thing - I try to maintain a quiet and respectful distance until I feel sure that I can trust someone." Minähän tämän

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1076007375197475322004-02-06T06:26:00.000+02:002004-02-06T09:46:55.076+02:00

M: Kahvi qsettaa. Täytyy mennä vessaan. N: Helppohan se teillä miehillä on. M: Ei se kuule niin helppoa ole. Vai mitä varten kuvittelet miesten qsevan lattialle? N: Ilkeyttään? Kiusallaan? Kännissä? Miten se nyt muka ei olis helppoa? M: No peijooni, testataan: tule pitelemään ja sihtaa itse. Tulet yllättymään. -- N: Kulta, mä rakastan sua. M: Mmmhj ... N: Tiedätkö, mistä sen tietää? M:

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075915670261113862004-02-05T08:00:00.000+02:002004-02-05T08:39:12.996+02:00

Uusi työhuoneeni on suuri ja avara ja siinä on vain yksi ovi. Eilen vasta huomasin, että en ole koskaan aiemmin tehnyt työtä huoneessa, jonka läpi ei voi kulkea. Sellaisisssa huoneissa työskentely on opettanut rakentamaan oman näkymättömän huoneen, jonka sisälle kuuluu huonosti ja josta ei näe ulos, jos ei halua. Kannattaisi joskus tulla ja jakaa puhumattomat, miettimättömät ja purkamattomat

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075832815430236672004-02-04T07:06:00.000+02:002004-02-06T09:45:10.530+02:00

Elämä vastamuuttaneessa työpaikassa on silkkaa selviytymisleiriä. Koska ruokala on lumisten taivalten takana ja lähiruokailun vermeet jossain matkalla ja nälkä kurnii vatsassa, on tehtävä, mitä tehtävissä on. Onneksi pakatessa löytyi pikakauraryynejä, lisäksi uusi vedenkeitin pösäytti vedet suitsait ja kuormasta löytyi myös muovimukeja. Ryynit mukiin, vettä päälle, sekoitus kirjeenaukaisijalla

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075750703798935602004-02-03T06:58:00.000+02:002004-02-03T07:57:20.983+02:00

Shine painiskeli eilisessä kirjoituksessaan saman oloisissa tunnoissa, kuin eräät täällä. Miksi muuten vain naista paiskataan kaikenlaisilla epämääräisillä tunteilla ja myllerryksillä ja herkistelyillä ja riittämättömyyden tunnoilla. Niiden mielenkiintoisten keskustelujen katveessa, joita naisen päässä käy nainen itsensä kanssa, olisi moni poika ihmeissään. Ei tämä helppoa ole, voin vakuuttaa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075673775694087502004-02-02T07:01:00.000+02:002004-02-02T07:01:35.170+02:00

Vietin eilisen päivän sisällä, kotona, aamutakissa, tukka pystyssä, sängyssä tai tuolissa röhnöttäen. Lauantain vietin muuten samoin, mutta laahauduin lähiöpubiin. Äärimmäisen mukavaa naisen elämää, mutta aiheuttaa huonon omantunnon. Mikähän siinäkin on, että kun ei osallistu sosiaalisiin aktiviteetteihin, eikä edes alkeelliseen ulkoliikuntaan tai tee yhtään mitään terveellistä eikä syö

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075618196619321132004-02-01T08:49:00.000+02:002004-02-01T08:51:33.733+02:00

Kävin eilen lähiön lähipubissa. Menkää tekin, niin opitte jotain uutta ATM-, YTM-, ATN- ja YTN-henkilöistä. Kaikki aiemmat oppinne ja luulonne voitte unohtaa, sillä oikeassa maailmassa vallitsevat oikean maailman säännöt. Vai miksi kutsutte päälle viiskymmpistä rönttöistä haaleaa lähiömiestä, jolla on tuulipukuvaimo matkassa ja kaksi kimeä-äänistä metsurin näköistä naista roikkumassa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075399405852932292004-01-30T08:13:00.000+02:002004-01-30T08:34:20.483+02:00

Päätin eilen siivota [kiitti vinkistä], jotta viikonloppuna voisi nauttia ihan vaan olemisesta. Nostin ihka ensimmäiseksi hooverin keskelle huonetta, jotta en saisi päähäni laistaa varsinaisesta asiasta. Olen todennut kompastumisen siihen erittäin toimivaksi motivoijaksi. Tosin sen pölypussi oli täynnä, ja uusiahan ei tietenkään ole ostettuna. Meanderlandiassa asustaa outo mäyräkoira; se

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075321063306507192004-01-29T07:04:00.000+02:002004-01-29T08:28:20.763+02:00

Samassa rapussa, jossa meanderlandia sijaitsee, asustaa myös nuorimies, jolla on elähdyttävä vaikutus naapurustoon. Häntä kutsutaan lentäjäksi. Välillä hän intoutuu soittelemaan mattiajateppoa tuhannen volyymilla, välillä tamppaamaan mattoja kahdelta yöllä. Pari kuukautta kuuntelin hervotonta pauketta, kun hän liistrasi löytämiään pieniä mitälie-elikoita, joista naapurusto sai kyllä sittemmin

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075270442697799292004-01-28T08:14:00.000+02:002004-01-28T08:52:35.530+02:00

Luulisi, että kun kirjoittaa paljon, oppisi väkisinkin jossain vaiheessa paitsi kirjoittamaan hyvin, niin myös oikein. Vaan ei, ei kumpaakaan. Minä olen onnistunut hankkimaan taidon kirjoittaa joskus niin käsittämätöntä tekstiä, että sitä ei ymmärrä kukaan, en minäkään. Tottahan sitä tarkistaa tekstinsä ja korjaa, mutta kun ei aina näe virheitä sittenkään. Mitä kiihtyneempi mieli, mitä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075178465232707332004-01-27T08:24:00.000+02:002004-10-14T09:20:36.473+03:00

Tein eilen veroilmoituksen. Mitä muuta siitäkään puuhasta voi sanoa: se oli juuri noin lyhyt ja karu homma kuin on lause pitkä, kun olin onnistuneesti joulukuussa jättänyt kompastumatta siihen miinaan, mihin moni putosi: ni-in, se verokortti *oli* siellä joulukuun palkkakuitin liitteenä. Ketuttamaan rupesi huomata, että saan jo kolmatta vuotta sentilleen samaa palkkaa; eikös täällä jotain yleisiä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075097223172161092004-01-26T08:07:00.000+02:002004-01-26T08:23:54.860+02:00

Viikon alkajaisiksi vinkkejä, miten selviytyä tiskivuoresta, jos yllättäen pukkaa sosiaalista painetta. Esimerkiksi jos kierroksessa oleva potentiaali tyttö- tai poikaystävä, johon vielä haluat tehdä vaikutuksen, on tulossa yllättäen käymään, tunge tiskisi uuniin, sitä ette kuitenkaan tarvitse. Jos taas äippä on tulossa, älä käytä uunia, sillä äipät tarkistaa aina, onko uuni puhdas. Sen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075041462139706082004-01-25T16:37:00.000+02:002004-01-25T17:29:51.966+02:00

Australialaisblogistiporukka sanoo sanansa meitäkin askarruttavaan blogien ulkonäkökeskusteluun. In/out-listalla: Pihalla-osastolla on vain tekstiä sisältävät blogit. Ja inessä ovat blogit, joissa on valokuvia ja musiikkia. Siksi laitoin kuvan viereen. [Linkki via Story]

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1075016053253164922004-01-25T09:34:00.000+02:002004-01-25T10:03:59.216+02:00

Minyan tämän aamuinen merkintä pisti ajattelemaan, miksi naisten on helpompaa ilmaista tunteensa, kertoa rakastavansa ja osoittaa se myös. Miksi mies ei sano rakastavansa tai välittävänsä, ja kuitenkin ilmiselvästi niin tekee. Tiedetään, onhan niitä tyhjänpuhujia, mutta tarkoitankin nyt niitä oikeita tunteita ja oikeita miehiä. Koska naiselle tunteista kertominen on helppoa, mies usein

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074926424931715082004-01-24T08:40:00.000+02:002004-01-24T08:45:58.373+02:00

Piskeripuistossa käydään keskustelua blogien ulkonäön merkityksestä. Olen aika hämmentynyt siitä, että blogien ulkonäköä korostetaan noinkin paljon, ja erítyisen pelottavaa on, että kovin monet lukematta hylkäävät kirjoittajan pelkän ulkokuoren tähden. Huomaa, että kirjoitin, että kirjoittajan. Blogit ja päiväkirjat ovat kirjoituksia. Ei niiden rikkautta kasvata ollenkaan se, että ne

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074793822852581172004-01-23T07:52:00.000+02:002004-01-23T08:21:07.606+02:00

Tottahan eiliseen on vastattava vastakappaleella; saman tekijän Naisen seksuaalisuus on oivallinen opas niille, jotka haluavat surffata G-piste-aloituksen kautta U-pisteeseen ja päästä AFE-alueelle ja saavuttaa lopulta Cul-de-Sac:n. Myös voi stimuloida mantelitumaketta, joka löytyy hippokampuksen elikkäs aivoturson yläpuolelta. Jaa että vaikeata. No onhan se: ensin pitää selvittää naisen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074710393209270272004-01-22T07:51:00.000+02:002004-01-22T19:48:57.826+02:00

Olen hämmentänyt kanssamatkustajiani bussissa lukemalla Kari Heusalan kirjaa Miehen seksuaalisuus. Hämmennystä aiheuttaa lähinnä kirjan selkeä piirroskuvitus; eilenkin vierelläni istunut nuori nainen oli venäyttää kaulansa. Kuvitus on selkeää ja opettavaista, tosin joskus aika monimutkaisen näköistä nuolineen. Kravattisolmun opetteleminen kuvien avulla on lapsellisen helppoa verrattuna kirjan

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074618884423520242004-01-21T06:32:00.000+02:002004-01-21T08:13:11.920+02:00

Olisiko sinusta Robinsoniksi -testi sanoo, että pärjäisin 21 päivää autiolla saarella yksin. Kuulostaa aika vähältä. Siihen nähden, että minähän suorastaan rakastan autioita saaria. Niin tai; voiko siellä blogittaa. Eihän siellä ole sähköäkään, ja tuskin sinne saisi viedä läppäriä, eikä siellä ole kännärikenttiäkään. Täytyisi varmaan vaan lähettää paperipostauksia lokin jalkaan sidottuna, siis

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074574923642624632004-01-20T08:48:00.000+02:002004-01-20T09:08:29.373+02:00

Tämähän on jo kaikkien tiedossa, mutta muistin virkistykseksi ja johdatuksena syvempiin analyyseihin palautan mieliin, mitä jaappanilaiset tutkijat ovat havainneet: omenan kuoriminen veitsellä saa otsalohkon kehittyneiden aivoalueiden verenkierron kiihtymään. Tätä ei tapahdu, jos omenaa vain sivelee veitsellä (millainen ihminen sivelee veitsellä omenaa). Syy stimulaatioon on siinä, että hemmo

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074028882804638362004-01-19T09:25:00.000+02:002004-01-19T09:55:00.856+02:00

Hölmön kuuloista ja näköistä, kun ihminen puhuu julkisella paikalla, keskellä ihmispaljoutta kännäriinsä: liian kovalla äänellä ja katse tiukasti eteenpäin, mutta kuitenkin sisäänpäin. Silmät eivät näe mihinkään, ja puhujan ympärillä on hänen mielestään näkymätön puhelinkoppi. Hän ei selvästikään tajua, että esimerkiksi bussissa on monet korvat kuulemassa ja kun kerran samalle suunnalle ollaan

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074232279148044922004-01-18T08:05:00.000+02:002004-01-18T09:39:01.810+02:00

Kun katselee vihittyjen kuvia ja arvailee, ketkä ovat ne joka toinen pari, joka kohta eroaa, tulee harrastuksen köyhyyden vuoksi kiinnittäneeksi huomiota myös parien toistensa näköisyyteen ja sukunimiin. Arvaan surutta, että toisiaan muistuttavat parit pysyvät todennäköisemmin yhdessä kuin selvästi eripariset. Pysyn vakaassa uskossa, että olen oikeassa, kun ei kerran muutakaan tietoa lehdessä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074198996122945922004-01-16T08:02:00.000+02:002004-01-16T08:04:08.216+02:00

Yllättävän moni nainen ottaa edelleen armasrakkaan sukunimen naimisiin mennessään. Tässä täysin tarkistamattomassa musta tuntuu -tiedossani luulen seikan johtuvan osin siitä, että armaskullat aika yleisesti näin olettavat ja nuoret vaimot kovin mielellään leimautuvat armaaseen ottamalla tämän nimen. Mies ajattelee, että "Tää on mun mopo, tällä ei muut ajele" ja leima tuohon. Ja nainen ylpeänä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074142496475502162004-01-15T08:55:00.000+02:002004-01-15T08:57:44.343+02:00

Voih kuinka säälittäväksi on pieni elämäni käynyt. Posteljooni kantaa minulle kovin harvoin mitään ja kun joskus saan muutakin kuin ilmaislehdet, olen niin liikuttunut jokaisesta lähetyksestä, että oikeasti niitä kääntelen ja katselen, että mitämitä, kuka ja silleen. Eilen ulko-oven avattuani jalkoihini lennähti kolme kuorta. Kolme, minulle, joka en ole mitään enkä tilaa mitään. Iso

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1074061621723035022004-01-14T08:27:00.000+02:002004-01-14T08:39:21.686+02:00

Olen muuten sitä mieltä, että jos ryhtyy uusia tulokkaita arvioimaan, täytyisi olla itsellä riittävät eväät ja arviointikriteerinä käyttää ainakin tätä. Riittävinä eväinä en pidä halua röyhistellä omia sulkiaan ja alleviivata omaa teknistä tietämystään. Ja jos tosiaan ryhtyy puuhaan, niin olisi myös perehdyttävä arvioitavien sisältöön satunnaista vilkaisua enemmän, mieluummin vielä pitäen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073745754558730862004-01-13T06:54:00.000+02:002004-01-13T06:56:22.076+02:00

Nainen suutahtaa ja vetäytyy hiljaiseksi. Mies luulee tuntevansa naisen ja luulee, että vaikka nainen näyttäisi haluavan yksinäisyyttä, hän itse asiassa haluaakin läheisyyttä ja jollei mies lähesty, niin nainen luulee, ettei mies välitä hänestä, mutta tosiasiassa mies luulee väärin naisen haluavan läheisyyttä näytellen haluavansa yksinäisyyttää, sillä nainen haluaakin oikeasti olla joskus yksin

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073931903710348852004-01-12T20:38:00.000+02:002004-01-12T20:40:36.733+02:00

Palautteen olemattomuus on pakottanut rakentamaan itsetaputteluautomaatin, joka sanoo, että "hyvä ihme, kun kirjoitinkin taas näppärästi, sainpas tuostakin repäistyä hauskan kirjoituksen". Tähän on tultu. Vaikka haluaisin olla hauska, kuten Kolikon kääntöpuolikin. Nyök.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073888026762161562004-01-12T08:13:00.000+02:002004-01-12T08:21:02.310+02:00

Rähmäiset aivoni alkoivat aamulla jähmeästi ottaa vastaan ulkomaailman vihjeitä aktivoitumisen tarpeesta. Hierottuani rähmät silmistä hapuilin silmälasejani yöpöydältä, jonne iltaisin ne viimeksi pimeässä sohin. Ei ollut laseja. Näitä usein toistuvia tilanteita varten olen varautunut varalaseilla, jotka ovat aina vakiopaikassa, jotta löydän ne puolisokeana, jotta voin sitten etsiä varsinaisia

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073749723233904362004-01-11T09:00:00.000+02:002004-01-11T09:48:37.263+02:00

Etsin netistä aikani kuluksi, mitä löytyy hakusanalla "mea" ja osuin erilaiseen blogiin. Viimeisin merkintä käsittelee Elvistä, joten päädyin Miracle of the Rosaryyn. Näillä ei sinänsä ole mitään tekemistä keskenään, mutta johdatti ajattelemaan, että johtuuko poukkoileva, katkeileva ja keskittymiskyvytön ajatteluni siitä, että olen niin paljon netissä ja näitä polkuja seuratessa on ollut

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073714347200177742004-01-10T08:42:00.000+02:002004-01-10T08:43:31.360+02:00

Minulla oli tässä vielä äsken pätkä kirjoitusta otsikolla Dear Diary, mutta viime hetkillä draftasin sen tuonne odotustilaan. Tunsin hetken suunnatonta tarvetta avautua jonnekin muualle kuin tänne blogiin. Huomasin sitten onneksi viime hetkillä, että humankauta, minähän kirjoitan tätä taas blogiin. Alan hukkua omaan näppäryyteeni. "Jos sä tiedät, mikä ero on nörtillä ja oikealla, tiedät, mikä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073562925782516372004-01-09T08:21:00.000+02:002004-01-09T08:29:40.890+02:00

Miksi mukavia, katseenkestäviä, rehtejä, reiluja ja kaikin puolin muruja naisia ja miehiä kulkee vapaalla etsien puoliskaansa, joka olisi samanlainen murmeli. Miksei ne koskaan kohtaa tai jos kohtaavat, niin miksei niillä kolahda, miksei ihme tapahdu, miksei jalat lyö alta, miksei hopeakellot kilkuttele. Miksei lankea auringosta valonsäde toisensa löytäneiden murmuskojen ylle. Jo Aristoteles

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073578301142307372004-01-08T18:11:00.000+02:002004-01-08T18:18:22.856+02:00

Suunnattomasti huvitti ja helpotti lukea Kasa-Jussin ja kommentaattoreiden olevan samassa jamassa. Aina, kun painan ctrl c tai ctrl x, mutisen puolikuuluvasti "kontrolsee" ja "kontroläks". Aina. Yleisillä koneilla se on noloa, mutta minähän hallitsen nolot tilanteet.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073511066735657462004-01-08T07:07:00.000+02:002004-01-08T07:11:47.873+02:00

Käsi pystyyn se, joka on selvinnyt elämästään ilman häpeää. Säästynyt noloilta tilanteilta. Hah; ei yhtään kättä. Sinäkin sitten varmaan olet kadulla iloisesti kättä heilutellen tervehtinyt vanhaa tuttavaasi ja huomannut, että väärä tyyppi ja sitten nolona laskenut kätesi, että ihan vaan tässä hyttysiä hätistelin. Tai hämilläsi sipaisit tukkaasi, tai nostitkin silmälasejasi, tai puhdistit

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073406046509533812004-01-07T08:20:00.000+02:002004-01-07T08:32:58.936+02:00

Bad Girl's calendar 2004 kyselee ensi lehdillään tiukkoja kysymyksiä: 1. What do I really want from my life? Elää elämääni täysillä: mieli ja kroppa kuosissa jokaista päivää, olivatpa hyviä tai huonoja. 2. What makes me feel alive? Vaikka makoilla kuunnellen sieluun uppoavaa musiikkia käsi hyvässä kädessä. 3. What makes me thrive? Tunne, että joku välittää, että tiedän, mitä teen ja että

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073373455661474682004-01-06T10:02:00.000+02:002004-01-06T10:14:53.856+02:00

British Medical Journal [BMJ 2003(Dec 20);327:1455-1456] pelastaa hopeanväristen autojen omistajien päivät: hopeiset autot joutuvat vakaviin onnettomuuksiin puolet harvemmin kuin valkoiset autot. Pahimpia riskejä kohtaat ruskeassa autossa ja melkein yhtä huonosti on asiat mustilla ja vihreillä [taulukko]. Auto ei juuri nyt ole ostoslistallani, mutta jos olisi, niin en ilman tilastoakaan

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073326447303944612004-01-05T20:14:00.000+02:002004-01-06T10:02:44.250+02:00

Eihän tästä ole kuin vajaa viikko, kun päätin, että tänä vuonna en tee mitään testejä, mutta enhän vielä ole edes oppinut, mikä vuosi nyt on, joten .. Mikä blogi sinä olet? Testi löytyi valkoiselta taustalta mustin kirjaimin. Sitäpaitsi jotain oli keksittävä muutakin, kuin että nyt voit kirjoittaa vieraskirjaan ja jos joku kirjoittaa, niin voisi lukeakin sitä tuossa oikealla.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073295565265182022004-01-05T14:38:00.000+02:002004-01-05T14:44:43.233+02:00

Tommi sanoo sen, mitä vaatimaton itseni on jo pitkään aavistellut: paljon kirjoittaminen tuottaa itse itsensä ja alkaa elää omaa elämäänsä. Tauko kasvattaa muureja, tyhjentää pään, nostattaa itsekritiikkiä, tyhjää sanavaraston ja jättää jälkeensä alistuneen autiuden, jonka sanoilla täyttäminen paitsi näyttää mahdottomalta, myös on sitä. Koska tyhjyys lisää tuskaa, sitä hypähtelee toisten

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073278620880827542004-01-05T06:57:00.000+02:002004-01-05T14:41:01.653+02:00

Lähes autiolla saarella vietetty muutama päivä erottaa ihmisen näemmä itsestäänkin niin, että paluu arkeen on hakusessa; aamurutiinit sujuvat kuin ostokset uudessa megasupermarketissa: siis sujuvat joten kuten, mutta ottavat monta kierrosta ja kun oikea ei löydy, täytyy ottaa lähinnä vastaava. Eristyneen olon hyvä puoli on, että ei ole muuta kuunneltavaa kuin oma mieli ja lähes aution saaren

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1073257032267887492004-01-05T01:10:00.000+02:002004-01-05T01:14:51.560+02:00

Minä en ole ollut majakkasaarilla unohtuneena meren selälle Internetin maailmasta. Olen ollut saarella, josta ei ole ollut hetkeen tarvetta päästä maailmaan. Matkalla saarelle ja sieltä takaisin todellisuuteen olin asemalla ja hämmästelin aseman ihmisten taikapiirien tunnearkistoa: kohtaamiset ja erot ovat onnellisia, arkisen latteita, näyteltyjä, välinpitämättömiä, vihaisia, haikeita,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072817205406534812003-12-31T08:13:00.000+02:002003-12-31T08:23:19.686+02:00

Huomenista alkaen on aloitettava uuden numeron kirjoittaminen lomakkeiden vuosiviivalle. Opetteleminen ottaa pari viikkoa, ja sen tuloksena vielä loppuvuodesta etsin kadonnutta paperia kädessäni vanha ja huudan kavereille, että "missä wtf on se tämä mutta tältä vuodelta". Minä en lupaa mitään, esitän vain muutaman toivomuksen ensi vuodelle. Tottakai toivon olevampi parempi ihminen itselleni

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072761406641496412003-12-30T08:51:00.000+02:002003-12-30T10:26:15.966+02:00

"Terve mea." "No terve terve, mitäpä Mea." "Ihan sitä vaan kutsuin sut mea, kun pitäis käydä se kehityskeskustelu." "No tota, joo. Onhan se tietty tapana tälleen vuoden lopuksi, niiku pisteeksi pilkun päälle; katsella, että mitä on opittu ja mihin niin muodoin ensi vuonna tähdätä. " Katse siis takavasemmalle; alkuvuodesta tuli takkiin rajustikin, mutta jähmeä alku on muuttunut sarjaksi hyviä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072692070353961492003-12-29T12:28:00.000+02:002003-12-29T12:32:21.873+02:00

Lunta tulee paitsi vaakasuoraan, myös pystyyn ylhäältä alas. Jahka tuuli yltyy, tulee myös alhaalta ylös. Nyt on valmiiksi niin kettumainen olo, että antaa tulla vaan lisää. Kaaduttuani aamulla työmatkalla minut sai tänne vain rasittava velvollisuus suorittaa oma osuuteni tämän vuoden loppusilauksista. Vaan se rasite ei tunnu painavan monen muun mieltä. Josta tulikin mieleeni, että eikö niitä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072638726524375582003-12-29T08:53:00.000+02:002003-12-29T08:57:58.936+02:00

Hieno viikko takana ja edessä; töiden ja vapaan suhde kokolailla kohdallaan ja taitaa se jatkua vielä ensi viikollekin. Sen jälkeen läimäsee arki sitten koko voimalla päin hahmottumatonta viikkorytmiä. Nyt on hyvä harjoitella isompien ongelmien ratkaisemista varovasti aloittaen: ensimmäisenä ihmettelemään, että kuka jumankauta käy syömässä mun After Eight -rasiasta suklaat silleen, että

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072594646454162342003-12-28T09:22:00.000+02:002003-12-29T08:40:29.873+02:00

Minua henkilökohtaisesti tavattomasti jurppisi, jos minun huolella ja lämmöllä valitsemani lahja mentäisiin vaihtamaan. Jos kirja, jonka rivinvälit olisin ajatellut täyteen sanomaa, vietäisiin kirjakauppaan ja sanottaisiin, että "Mulla on jo tällanen, saako tän vaihtaa". Teenkin itsestäni vaihtamattoman ja omistuskirjoitan tästä lähtien lahjani: Unohtumattomia hetkiä kanssani. / -mea- Olen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072534682609513022003-12-27T16:47:00.000+02:002003-12-27T16:47:02.356+02:00

Hyvin alkanutta päivää päätin juhlistaa oikealla ruualla, siis sellaisella, jota oikein alkuaineista valmistaen ajatuksella tehdään useita kippoja liaten ja kaapin kätköistä mausteita kaivellen. Sellaista vaan ei tehdä omasta päästä, sillä sen jukeboksista ei löydy ajattelemalla mitään varsinaista ruokasivustoa. Kaikki päälakista löytyvät ohjeet liittyvät valmisruokien lämmittämiseen ja

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072515348236816002003-12-27T10:55:00.000+02:002003-12-27T10:57:23.983+02:00

Tämä tyttö on vasta herännyt, istuu tukka pystyssä tässä ja ajattelee sekavasti mutta kirkkaasti. Juuri noin. Hitaasti mutta ripeästi. Olen onnellinen ihminen, kun voin näin menetellä: peiliin katsomatta ja ajattelematta, että onpa kauhia ilmestys. Tokihan on aamuja niitäkin, että kyllä ulkonäköä aamutyynystä noustua tulee jonkin verran ajateltua, mutta uskon viereisellä tyynyllä lepäävän pään

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1067290511956555552003-12-26T18:37:00.000+02:002003-12-26T19:51:09.640+02:00

Jouluun tuntuu liittyvän niin paljon toteumattomia haaveita, menetettyjen hetkien kaipauksia, olemattomien asioiden hapuilua. Joulusta on haettu lapsuuden tuoksuja ja muistikuvia. Niin minäkin ennen tein, mutta luovutin väkisin yrittämisen ja annan nyt mielikuvien viedä silloin, kun ovat viedäkseen. Ja nehän vievät aina, kun kuulen, näen, maistan tai haistan jotain, johon liittyy merkittäviä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072411343638798292003-12-26T09:01:00.000+02:002003-12-26T09:03:17.106+02:00

Haa, Tapani on astunut päivänsä kanssa Jouluun ja tekee siitä entisen. Tapanina on kiva, kun ei ole raahannut kuusta ja koristeita pesäänsä, sillä silloin ne tuntuvat turhilta ja vanhoilta ja onnistuvat vain ärsyttämään kuin auringonottobikinit syyskuussa. Ei tarvitse tuskailla myöskään kyllästyttävien jouluherkkujen ja niiden myötä kerrytettyjen liikojen kilojen kanssa, kun ei niitä ylen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072326223562739982003-12-25T08:23:00.000+02:002003-12-25T08:40:03.950+02:00

Yksi aikuisiän kummallisuuksia on, että alkaa tykkäämään oudoista ruuista. Niinkuin nyt vaikka tästä imelletystä perunalaatikosta, jonka vetelä ja valuva ulkoasu joululautasella ei suorastaan tyrkytä itseään. Muutenkin täysin nykyaikaan soveltumaton herkku: ensin keitetään ja sitten muhitellaan tuntitolkulla, jonka jälkeen vielä paistellaan kauan ja hartaasti. Isoäideiltä meni kokonainen 8

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072291508420593932003-12-24T20:45:00.000+02:002003-12-24T21:10:08.340+02:00

Joku on tehnyt minulle joulumielen.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072253597970680522003-12-24T10:13:00.000+02:002003-12-24T10:38:21.420+02:00

Jouluaatto sanana on kaunis, helppo ja sujuva. Se solahtaa kauniisti suusta eikä jätä ikävää jälkimakua. Sana on kuin sanansa mielle; totuus vain on usein kovin toisenlainen ja karu. Vaan jokainenpa saa tehdä oman joulunsa itsensä kaltaiseksi, se lienee oikeus. Kunhan ei tee muiden jouluista onnettomia. Ruotsalaiset eivät muuten tiedä, missä joulupukki asustelee, tai siis Ruotsisssahan on

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072158684169037302003-12-23T07:51:00.000+02:002003-12-23T08:19:19.950+02:00

Lapsena joulupaketit kiehtoivat mieltä, vaikka suurin osa paketeiden sisällöstä olikin tiedossa, sillä meillä ostettiin vain tarpeellista ja usein lahjansaaja itse jopa kävi sen ostamassa. Ostamaansa ei kuitenkaan saanut käyttää ennen joulua ja äiti paketoi sen huolellisesti ja vei piiloon, jonka me lapset toki tiesimme. Muistan kerran ostaneeni itselleni äidin kehotuksesta jo toukokuussa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072088577082234162003-12-22T12:22:00.000+02:002003-12-22T12:23:54.200+02:00

Jos jostain koneesta tehdään miljoonia yksiköitä ja niistä yksi on maanantaikappale, arvatkaa, mistä se löytyy. Aivan. Se löytyy minun kotoani. Koska vielä ei ole selkeytynyt, mikä osa kokonaishässäkästä on viallinen, on vaan jatkettava kartoitustyötä. Kun on tuhrannut aikaa ja rahaa soittelemalla yhteen jos toiseenkin paikkaan saamatta varsinaisesti mitään edistystä mihinkään, herätän

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1072003805047960772003-12-22T06:42:00.000+02:002003-12-22T08:25:16.653+02:00

- Muistin kohta herättyäni, että tänään on maanantai. Kävelin suihkuun ajattelematta vielä mitään varsinaisia ajatuksia. [05.30] - Katsoin ikkunasta ulos. En nähnyt pimeydessä mitään. Sen sijaan aloin ajattelemaan kirjoittamista blogiin. [05.45] - Istuin mukavassa työtuolissani. Aloin kirjoittaa blogimerkintää kannettavalla tietokoneellani suoraan Bloggeriin. Jatkoin kirjoittamista jonkin aikaa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071984631338480932003-12-21T07:30:00.000+02:002003-12-21T09:43:48.170+02:00

Lapsuudenkodissani harrastettiin ja harrastetaan Joulua oikein isoilla kirjaimilla: ruokaa ja lahjoja oli ja on varattuna aina liikaa ja siitä seurasi ja seuraa syyllistäminen. Ei tarvita siis keittiöpsykologilauman joulukokokousta osoittamaan kepillä syyllistä henkilökohtaiseen joulusuhtautumiseeni. Teflonpintainen joulukuorrutukseni ei ota vastaan syyllistäviä säteitä, ei tunne joulustressiä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071895903714402562003-12-20T06:51:00.000+02:002003-12-20T07:52:18.296+02:00

Ensi vuoden alusta alkaen pitää verkkojulkaisulla olla vastaava toimittaja. Menopaussi on verkkojulkaisu, ei käy kiistäminen: ilmestyy usein ja on verkossa. Pidänkin keskenäni palaverin, jossa valitsen osaavasta joukostani vastuullisen vastaavan päätoimittajan. Tehtävään on valittu Mea, joka tulee ottamaan vastuun kaikesta ja sanoo siten joka asiaan, jotta Mea culpa.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071857592225724312003-12-19T20:13:00.000+02:002003-12-19T20:14:06.763+02:00

No nythän kävi siis siten, että kädet oli nostettava ja kutsuttava ammattiauttaja, jolta hältäkin otti kaksi tuntia saada piuhaviidakko, etu- ja takakaiuttimet ja se alibasso sekäs DVD/VHS/ASA ymmärtämään tätä kättä. Hiukan on vielä synkrooni hakusessa. Vaan nyt on pelit viritetty ja ääntä on, siis sitä ON. Nyt vaan asettelen itseni glögin kera äänten optimaaliseen keskipisteeseen ja nautin

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071764373611683672003-12-19T07:38:00.000+02:002003-12-19T08:32:10.950+02:00

Nyt on laajakuva-DVD-VHS-kotistudio-langatonluuri-viiskaiutinsysteemi kotona. Laaja on tosi laaja ja siinä on virta. Ja kanavia. Kaukosäätimessä on patterit, mutta siinä se sitten onkin. Loput jäi yli. Kaksi patteria vieriskelee lattialla; en tiedä, mihin ne pitäisi laittaa. Kolmesta manuualista yllättäen paksuin liittyy luureihin, joiden koneosa on kämmenen kokoinen, lisäksi vain kolme johtoa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071769460174583362003-12-18T19:44:00.000+02:002003-12-18T19:45:29.686+02:00

Jos oikein kovasti pinnistelen, saatan ylittää itseni ja pysyä kuosissa. Nyt ei jaksa erityisemmin eritellä, mutta voihan se pitää paikkansakin, että joillakin on erityiset riitelyrauhaset, joista ammentaa energiaa. Ei minulla, älkää minua katsoko. Vaan noin yleensä. Varmaan helpottaisi, jos omaisi ne rauhaset.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071684475559044532003-12-18T07:23:00.000+02:002003-12-18T18:18:31.793+02:00

Tommi haastaa muistelemaan varhaisinta lukukokemusta: sikaa saparosta ottaen suunnistin hyllyyni ja varovasti puhaltelin pölyt kirja-aarteeni päältä. Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä vuodelta 1937 löytyi isotädin aarrekammiosta, isosta peilipiirongista, joka oli lapsen ehtymättömän kiinnostuksen kohde ja mielikuvituksen herättäjä. Sieltä löytyi hänelle jostain kulkeutunut pieni kirjanen,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071655590814626202003-12-17T17:48:00.000+02:002003-12-17T17:58:36.796+02:00

Kun nyt olen saanut helpotettua työstressiä siivoamalla arkistot (no okei, ehkä vain osan), generoisinko itselleni joulustressin. Taitaa sekin puoli olla hoidossa, sillä minulla ei ole epärealistisia ja toteuttamiskelvottomia tavoitteita joulusiivouksien, joulukorttien tai joululahjojen kanssa: ne kolme, jotka haluan lahjoa, ovat nyt hoidossa. Postissa ei ollut jonoja, kaupasta löysin kaikki,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071642493670995192003-12-17T08:28:00.000+02:002003-12-17T19:50:22.000+02:00

Työpöydälläni on kaksi muovikaukaloa, joihin tulevat postit heitetään: päällimmäisestä alimpaan siirtyvät vähitellen ne, joihin toivon vastauksen löytyvän ajan kanssa. Sieltä ne aikanaan useimmiten päätyvät mappiin Ö. Nykyisin laskut tulevat sähköisesti, joten päällimmäinen laatikkokin vaatii aktiivista seurantaa enää harvoin. Siitä paperit useimmiten menevät suoraan jo mainittuun mappiin tai

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071557511200911562003-12-16T12:39:00.000+02:002003-12-17T09:02:44.483+02:00

Eilen illalla koiran kanssa kulkiessani koin valaistumisen. Olin lukenut Tommy Hellstenin kirjaa Saat sen, mistä luovut ja nyökytellen puhunut jo aiemmin samoja viisauksia, siis puhunut ja uskonut tottakai puhumiini asioihin. Mutta kun se kirkastuminen tuli, niin yhtäkkiä tajusin myös sisäistäneeni asian. Elämä on tosiaan paradoksi: kaikki tärkeät käänteet ja asiat ovat tapahtuneet

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071408843898011432003-12-16T07:31:00.000+02:002003-12-16T08:15:08.403+02:00

Täällä ei nyt puhuta lihan himoista, valitan. Vaikka senkin perimmäisen kysymyksen äärellä olisi paljonkin sanomista, jätän sen toiseen kertaan tai toisille areenoille, ei voi tietää. Saatanhan minä tietenkin puhua vaikka loivin vertauskuvin tai vaikka osin sublimoiden, miten minustakaan mitään selvää ottaa. Puhutaanko vaikka salmiakista: josta tosin ei pitäisi puhua virheellisesti yksikössä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071503426306286162003-12-15T17:50:00.000+02:002003-12-15T17:54:03.343+02:00

Sitä todistaa jo sekin, että kaikkihan tuon tietävät, mutta kukaan ei myönnä mitään. Säästän paremmat esimerkit myöhempään käyttöön ja heitän tähän vain, että vain eksymällä voi löytää jotain, jota ei olisi osannut edes etsiä. Tänään oli se päivä, jolloin bussi jää jumiin ylämäkeen. Onneksi minulla oli kirja mukana, ei tuntunut missään.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071469929916840332003-12-15T08:32:00.000+02:002003-12-15T08:35:41.576+02:00

Mitä miettii nainen maanantaiaamuna raivatessaan tietään kaksikymmensenttisen kevyen lumivaipan läpi. Luulisi hänen miettivän, mistä aloittaa työpöytänsä raivaamisen. Tai mitä jäi perjantaina kesken. Ehkä hän miettii joulua, jokohan se tänä vuonna olisi vain minun jouluni, minun tavallani eläen. Vai miettiikö nainen eletyn viikonlopun haipuvia haikeita muistoja. Maanantaissa, vastasataneessa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071423429452585112003-12-14T19:37:00.000+02:002003-12-14T19:37:58.793+02:00

Sunnuntai-iltaolo on sekoitus haikeutta ja väsymystä, odotusta ja menetystä. On kuin seisoisi kahden vuolaan kosken keskellä selkä päin kuohuvan pakenevan kosken tyrskyjä ja kasvot kohti päinsyöksyvää vesiryöppyä. Kirkkaat ja raikkaat vesitirskeet virkistävät ja pelottavat, mutta ovat kirkkaan kristallisina kauniita. Kerään niitä käteeni.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071380702167148622003-12-14T07:45:00.000+02:002003-12-14T08:06:04.200+02:00

Astrologiakeskus kertoo tänäisen biorytmini olevan kokolailla kohdallaan: Kaikki rytmit ovat positiivisessa vaiheessa. Tällaisina päivinä pitäisi kaiken sujua kuin rasvattu. Puhkut itseluottamusta ja intoa eikä järjenjuoksussakaan ole mitään moittimista. Nyt kannattaa olla aloitteellinen ja lähteä toteuttamaan mielessä liikkuneita ideoita. Tällaisena aikana aloitetuilla asioilla on kantavuutta

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071373063199824442003-12-14T05:37:00.000+02:002003-12-14T07:53:46.390+02:00

Oma pää koettelee joskus aika napakasti ihmisen kestovoimaa ja kai silläkin joku tarkoitus sitten täytyy olla. Miksi sitä muuten koeteltaisiin kuin kasvatusmielessä. Muutenhan ei voi tietää, milloin on valmis heitettäväksi maailman armoille. Antakaa mulle joku jostain yksinkertaisempi ja pienemmillä kierroksilla seilaava pää. Vaihdossa hyvin pyöritetty, mielikuvituksekas pää mutta arkistointi

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071324121840069562003-12-13T16:02:00.000+02:002003-12-13T16:04:52.966+02:00

Oikeastaan sääli tuhlata näinkin hyvä aihe tällä tavalla. Sopii kuitenkin viikonloppuun kuin suutarin nyrkki jäniksen silmään. Viikonloppunahan sitä laatuaikaa vietetään; perheet kirmaa marketeissa viettämässä laatuaikaa perheen kanssa, iskät ja äiskät viettävät laatuaikaa keskenään, kun penskat pultataan telkkarin ääreen, ja onhan saunassakin mahdollisuus hetki laatuaikaan, jos penikat

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071256623781879462003-12-13T01:03:00.000+02:002003-12-13T01:03:47.826+02:00

Lievästi vaikuttuneena omasta olotilastaan keskiyöllä syntyy ne parhaat ajatukset, joiden on niin sääli antaa hautautua tyhjyyteen. Vaikka useimmat niistä sinne joutavatkin, ehkä, ei voi tietää, sillä niitähän ei muista. Muistaa vain sen huiman hektisen tunteen, joka iski takaraivoon, kun ajatus kirkastui. Sen olen aina halunnut jakaa. Siis sen, mikä se nyt oli. No jotain hienoa varmasti. Se,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071163698671524102003-12-12T08:02:00.000+02:002003-12-12T08:09:27.716+02:00

Nyt minä ymmärrän, miksi tämän systeemin nimi on blogitus ja vielä varmemmaksi vakuudeksi oikein Bloggerilla: aina kun tulen tänne hyvine yksilöllisine humoristisine ajatuksineni (huomasittehan monimutkaisen kuvioinnin), saan ihme blogin. Ei synnykään mitään. Missä kaikki hauska, missä ajatuksen lento, missä huumori. Hah. Väännä tässä nyt mitään, kun kaikki jännittävät asiat tapahtuvat ihan

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071082039291078522003-12-11T07:46:00.000+02:002004-01-06T10:19:34.060+02:00

Hyvärinen on ollut tarkkana, pelottavan tarkkana. Hän on Firmassa käydessään onnistunut urkkimaan tietoonsa paitsi Blogoslavia-yhteytemme myös inkarnaatiomme. Emme aluksi tajunneet vuotoa, mutta epäilyksemme kohdistuvat Topiin, Firman lähettiin. Käytävillämme kuiskailtujen huhujen juuret ovat myös paljastuneet ja tulkoon ne nyt teillekin julki: alustavia ajatuksia elokuvasta on sinkoillut

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1071076520967328742003-12-10T19:15:00.000+02:002003-12-10T19:16:45.890+02:00

Lukeekohan minun otsassani, että kuurosokea tai sitten olen näkymätön. TV-kaupassa minua kohdeltiin kuin lukisi. Menenkin peilin eteen tarkistamaan. Kyllä sieltä nainen katseli... Niinno niin, sehän se olikin. TV:n ostaminen on miesten työtä.

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070993243054094132003-12-10T06:34:00.000+02:002003-12-10T06:39:55.843+02:00

Sitä muuten tuntee itsensä harvinaisen hölmöksi hymyillessään itsekseen bussissa. Huvittuneen hymyn on kirvoittanut huomio, miten erilaisilla viesteillä ihmiset kertovat bussissa vierustoverilleen haluavansa nousta pois ikkunapaikalta. Talvisin naiset aloittavat hanskojen hypistelyn kolme pysäkinväliä ennen toivottua ulostautumista. Toinen hanska vedetään käteen merkityksellisesti vilkuillen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070956764630585902003-12-09T13:03:00.000+02:002003-12-09T13:10:07.263+02:00

Sain ystävältäni aamulla sähköpostia, jossa hän haikaili tuoksuvan sähköpostin keksimisen tärkeyttä, sillä hänellä paistuivat juuri Hildegard Bingeniläisen hermo- ja älypiparit uunissa, joka sijaitsee maalla järven rannassa, jossa idyllissä uunin pääkäyttäjä valmistautuu jouluun, jonka hän rakkaudella rakentaa läheistensä sydämiin. Jos oma elämäni ei olisi juuri nyt mitä parhaimmassa mallissa,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070950755175582462003-12-09T08:19:00.000+02:002003-12-09T08:30:14.340+02:00

Olen tänä aamuna osannut tulla työpaikalleni, koska näyttäisin istuvan työpöytäni ääressä. Olen siis jotenkin onnistunut automatisoimaan aamuni näinkin pitkälle. Hyvä niin, sillä muuten olisin saattanut ahdistua(TM) esteistä, joita vakituinen aamutieni tietoisena kulkien sisältää. Tämä automatisoituminen onkin hyvä systeemi: ei tarvitse äreytyä paikallisradioiden kahdenvälisistä

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070884491728777872003-12-08T13:54:00.000+02:002003-12-08T14:04:30.610+02:00

Kääntelen päätäni, jotta saisin tarkennettua katseeni näyttöön. Yritän skarpata viimeisillä ajatuksen rippeilläni ja ihmetteln, mikä nyt on. En näe kunnolla. Onko näköni taas huonontunut? Vaivunko masennukseen? Istun tässä nyt hetken ja mietin sumean loogisesti. Laitan silmälasit pöydälle ja rypistelen otsaani. Hieron silmiäni. Otan lasit käteeni ja hämmästyn: mitvit (TM) silmälasit voi olla

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070855191748423062003-12-08T06:12:00.000+02:002003-12-08T14:04:54.826+02:00

Luulen ratkaisseeni suuren arvoituksen: se, että nainen ajattelee asioita aina pienen hetken rauhassa eikä suinpäin syöksy sitä tekemään, vaikka järki sanoisi, että mene hyvä ihminen ja tee nyt jotain. Nainen punnitsee asioita päässään ja tunteella sitten menee ja tekee sen. Tässähän ei ole mitään logiikkaa, eli tämän täytyy olla sitä sumeaa logiikkaa. Eikö vain. Että ei? Ei tämä mitään naisen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070618795107511482003-12-05T12:06:00.000+02:002003-12-05T12:21:49.373+02:00

Lisäkkeillä sumutusta tunnustaa harrastavansa myös Shu, jonka tahaton flirttailu johtuu piilolinssien kuivattamista silmistä. Miksikähän muuten usein juuri se anniskeluravintolan epätoivoisin aina tarttuu näihin tahattomiin pyydyksiin. Ole siinä nyt oma herttainen itsesi, kun et edes näe mitään, etkä ole varma, minkälainen ongelma on tarttunut liiveihin. Ongelma on tuttu; minulla on niin

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070555615140171492003-12-05T07:30:00.000+02:002003-12-05T08:21:14.983+02:00

Pikkujouluihin sitä sitten taas riennetään tänäänkin, niinkö. Ja otetaan tietty pohjia, rakennellaan jopa jo iltapäivästä naulakkoa selkään, niinkö. Joojoo, tiedetään. Kerranhan sitä vaan pikkujouluissa ollaan, tällä viikolla. Juuri toivuttu viime viikkoisesta. Ja vielä pitäisi jaksaa muutamat. Kannattaa muuten tutustua etukäteen maastoon ja totutella tulevaan, kokeilla, että mikä olotila tuntuu

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070510334709440962003-12-04T09:03:00.000+02:002003-12-05T08:27:39.996+02:00

Aamun kaupallisten tiedotteiden innoittamana rohkenen miettiä ääneen, että miten se oikein hanskataan se totuuden hetki, jolloin riisutaan geelitäytteiset rintsikat (tosi on pojat, on niitä, ja myös ilmatäytteisiä), kutistavat pikkuhousut, litistävät sukkahousut, olkatoppaukset, tekoripset, hiuslisäkkeet, sävytetyt piilolinssit, huolellinen meikkki ja geelattu tukka lätistyy. Minua olisi aina

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070431619769096642003-12-03T08:06:00.000+02:002003-12-03T08:18:50.356+02:00

Ai väärin; mikä? Nimi;? p-a-n-o-m-e-u-s-s-i , eihän ole. Kun keskusyksikössä on overflow, on palattava konkreettisten asioiden äärelle, ja mikä on selkeämpää kuin syöminen. Koska unesisampo on nykyisin myös kokkiloki kiitettävän asiakaspalautteen tähden (kiittää), jaan saamani arvokkaan opin teidän kanssanne. Pienkoneen uhri sai lukijavinkkkinä arvokkaan ja hyödyllisen neuvon:

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070360706509283792003-12-02T12:25:00.000+02:002003-12-02T12:52:45.763+02:00

Jos tässä elämässä joku osaa mättää, niin se on tämä joidenkin ihmisten tyhmyys yhdistettynä uskomattomaan mielikuvituksen lentoon, jolla yhdistelmällä luulisi syntyvän jotain asiallistakin, joskus, vaan eikunei. Sain sähköpostia erään käyttämäni ohjelman myyjältä, sillä heitä oli lähestynyt eräs alueeni lahjakkuus, joka kyseli tältä myyjätaholta, että josko se ilmoittaisi hänen saavutuksensa

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070338530996547372003-12-02T07:47:00.000+02:002003-12-02T07:58:25.733+02:00

Mainonnan eettiseen neuvostoon on valitettu, että miestä sorretaan siinä mainoksessa, jossa symppiksestä Heikki Helasta tulee se toinen hyvän näköinen näyttelija, kun se on saanut ruokaa. Tosin siitä ei kovin fiksua tule, koska ei teatteriin saa koskaan lippuja ihan tosta tolleen vaan päähänpistosta. Valitankin neuvostoon, että mainos aliarvioi miehen älykkyyttä. Sekin jotakuta ketuttaa, kun

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070293945341652292003-12-01T17:52:00.000+02:002003-12-01T17:53:01.466+02:00

Ei täällä varsinaisesti ole mitään tapahtunut. Päivitin sivun tekstiä pienemmäksi. Mutta koska tänne nyt tulit, niin lohdutuksen sana: en minäkään ole tänään tehnyt juuri mitään merkittävää. Ellei merkittävää ole se, että olen tehnyt töissä asioita, joita huvittaa tehdä. Ja saanut itseni vakuuttuneeksi, että joku ajatuksen pätkä varmasti hyödyttää jossain vaiheessa myös työnantajaa. Ainakin se

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070197401362716862003-12-01T08:31:00.000+02:002003-12-01T17:48:09.793+02:00

Vaikka itse olenkin melko epäsosiaalinen, joudun väkisin joskus puheisiin toisten koiranomistajien kanssa. Miten ne onkin niin sosiaalisia. Ja miten tällaisella epäsosiaalitapauksella voi olla koira. Minulla pitäisi olla minisika. Koiran omistajia on karkeasti kahta sorttia: Ison Koiran Omistajat ja Pienen Koiran Omistajat. IKO:t eivät useimmiten noteeraa PKO:ia, joten ei niistä enempää. PKO:

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070193248581022092003-11-30T15:14:00.000+02:002003-12-05T07:23:53.576+02:00

En oikein tiedä, miten suhtautuisin itseeni, kun katselen kaapeissani lojuvia pienkoneita. Kyllä jokaista ainakin kerran on käytetty, ja useimpia vain sen kerran. Kuka haluaa vähän käytettyjä kodin pienkoneita, siis tosi vähän käytettyjä. Ken keksii, miksi minulla on jugurttikone, saa sen. Tästä valikoimasta löytyy useita toteumattomia lupauksia: leipäkone (tekee kyllä kelvollisen

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070116032777358872003-11-30T09:53:00.000+02:002003-11-30T09:54:31.903+02:00

Kun on tullut tehneeksi jotain sellaista, joka ehkä olisi saattanut olla viisaampaa jättää tekemättä, mutta tuli nyt kuitenkin tehdyksi, kun kerran mieli teki, vaikka epäili tehdessään asian järkevyyttä, mutta tietäen, että järkeväähän kaikki tekevät, vaan kuka tekee hullusti. Ja kun se sitten tuli kerran tehdyksi, eikä enää saanut tekemättömäksikään, eikä oikein tiennyt, kuinka päin asian nyt

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5792215.post-1070085238200502402003-11-29T14:17:00.000+02:002003-11-29T15:15:38.373+02:00

Sovituskoppien suunnittelijoiden täytyy olla miehiä, joilla ei ole omat rahat liossa liikkeiden myynnin kasvattamisessa. Vai taikurin arvontahatustako kopin rakentaja on sisustuksen ja erityisesti valot valinnut. Olisikohan luonnollisinta tehdä sovituskopit ystävällisemmiksi ihmispololle. Itsetieteellinen tutkimukseni sanoo, että jos minun pitäisi myydä mahdollisimman paljon vaatteita,

meahttp://www.blogger.com/profile/05612853514062580606noreply@blogger.com0